Näin meidän neiti työstää ja purkaa sairaudesta johtuvaa pahaa mieltä sekä kanteletta soittamalla. Kuvassa siis lapset on lastenpolilla kuka minkäkin asian takia. |
Pientä pohdintaa taas tämä viikko tuonut tullessaan... Piti tänne tulla ajatuksiaan ihan kirjoittamaan ylös, ne kun sitten ajan myötä unohtuu ja aika saa unohtamaan tiettyjä asioita.
Mä kirjoitin facebookiin eräänä päivänä ajatuksen ja ajattelin sen tännekin laittaa (sain muuten tosi monta vastausta tähän juttuuni):
"Joskus tulee eteen asioita, mitä ei toivoisi. Joskus niiden kanssa eläminen turhauttaa. Joskus omat voimat ei vaan tahdo riittää. Joskus toivoisi normaalia arkea. Joskus haluaisi helpotusta joihinkin juttuihin. Joskus tekisi mieli lähteä vaan jonnekin. Joskus olisi ihanaa elää ilman huolia. Joskus olisi ihanaa, kun ei tarvitsisi arpoa lääkäriin vai ei. Joskus olisi ihanaa, kun koko perhe saisi syödä samaa ruokaa. Joskus jos voisi nukkua koko yön rauhassa, ilman lääkitsemistä. Joskus ei haluaisi lisää miettimistä, että mikä on mitä. Mutta olisko se mun elämä? Kaikkea ei vaan voi valita, asioiden kanssa täytyy vaan oppia elämään ja yrittää löytää arjen keskeltä ne kaikista pienimmätkin ilonaiheet, mitkä voi tuntua joistain ihan itsestään selviltä asioilta, meille ne saattaa olla elämän luksusta!! <3"
Mä joskus jään pohtimaan asioita ja miettimään enempikin juttuja... Meidän elämä on välillä ollut tosi haasteellista, joskus omat voimat on tosi kortilla. Joskus mä haaveilen siitä, että joku asia voisi mennä toisella tavalla, mutta sitten taas mä mietin, että eipä se olisi mulle tarkoitettu tie, jos näin olisi. Mun tien kuuluu mennä näin omine kuoppineen ja epäonnistumisineen.
Se, mikä mut sai ajattelemaan tällä kertaa taas asioita syvällisemmin, niin oli se, että meidän toiseksi vanhimmalta ruvetaan nyt seuraavaksi reumaa tutkimaan... Olo on toisaalta kauhistunut, toisaalta helpottunut. Hän on kärsinyt jo 11-vuotta jalkakivuista ja säryistä. Itse hän tuntui olevan kovinkin iloinen siitä, että asialle ruvettiin tekemään jotain!! Toki mä olen myös. Verikoetulokset selviää tuossa ens viikon lopussa tai seuraavan viikon alussa. Reumapolinhoitaja vaan totesi, että olis hyvä saada joka tapauksessa hänellekin lähete reumapolille. Kuulemma herkästi tutkivat reumalasten sisaruksetkin. Hyvä on, että tutkivatkin. Sekavin miettein tässä siis eteenpäin mennään, mutta onneksi tässä nyt vielä ei ole mitään tuloksia tullut. Toisina päivinä meillä päästään eteenpäin hyvinkin, toisina päivinä kipu ja särky on meidän arkipäivää.
Nyt me nautitaan meidän uudesta ihanasta kodista!! <3 Nautitaan ilmastoinnista, joka pelaa ja toimii niinkun pitääkin!! <3 Näistä mä olen niin tosi kiitollinen!!!
Oikein ihanaa alkavaa viikkoa ihan jokaiselle!! <3
Se, mikä mut sai ajattelemaan tällä kertaa taas asioita syvällisemmin, niin oli se, että meidän toiseksi vanhimmalta ruvetaan nyt seuraavaksi reumaa tutkimaan... Olo on toisaalta kauhistunut, toisaalta helpottunut. Hän on kärsinyt jo 11-vuotta jalkakivuista ja säryistä. Itse hän tuntui olevan kovinkin iloinen siitä, että asialle ruvettiin tekemään jotain!! Toki mä olen myös. Verikoetulokset selviää tuossa ens viikon lopussa tai seuraavan viikon alussa. Reumapolinhoitaja vaan totesi, että olis hyvä saada joka tapauksessa hänellekin lähete reumapolille. Kuulemma herkästi tutkivat reumalasten sisaruksetkin. Hyvä on, että tutkivatkin. Sekavin miettein tässä siis eteenpäin mennään, mutta onneksi tässä nyt vielä ei ole mitään tuloksia tullut. Toisina päivinä meillä päästään eteenpäin hyvinkin, toisina päivinä kipu ja särky on meidän arkipäivää.
Nyt me nautitaan meidän uudesta ihanasta kodista!! <3 Nautitaan ilmastoinnista, joka pelaa ja toimii niinkun pitääkin!! <3 Näistä mä olen niin tosi kiitollinen!!!
Oikein ihanaa alkavaa viikkoa ihan jokaiselle!! <3
Hyvä, että toiseksi vanhimman kipujen syy tutkitaan ja että hän itse suhtautuu myönteisesti tutkimuksiin.
VastaaPoistaTsemppiä!
Tytön piirros on hieno!:-)
Mä olen välillä pohtinut samaa, että miksi ihmisten elämässä tapahtuvat ne asiat, jotka tapahtuvat. Olet kirjoittanut hyvin asiasta - ajatuksia herättävä teksti.
Kiitos!!!! Mä oon niin samaa mieltä, että hyvä, kun kipuilun syytä ruvetaan tutkimaan. Kauheeta kokoaikainen särky, eipä sellaista jaksaisi kukaan aikuinenkaan kuunnella... Kyllähän sellaisille asioille täytyy joku syy löytyä!!
PoistaMeidän neiti on taiteilija!! :D Mä sattumalta muutto touhuissa löysin sellaisen vihkon, jossa oli useampikin tämmöinen piirustus. Hän oli tehnyt ihan tarinankin, jossa oli kuvat ja tekstikin. Siinä oli joku satuttanut itsensä ja ambulanssi haki. Meillä on ambulanssiakin tilattu useampaankin kertaan, mutta en tiedä, että muistaako neiti niitä. Pyörätuolilla siinä tarinassa poika kulki, ihan niinkun meidän neitikin on pariinkin kertaan jo pyörätuolilla mennyt.. Ja kun pyörätuolia ei enään tarvittu, niin sitten kulki kepeillä. On se hyvä, että on kaksi asiaa, millä saa pahan olon pois ja purettua ne ulos mielestään. :)
Se onkin niin hyvä kysymys... Eipä niihin vastatakaan osaa, että miksi joitain tiettyjä juttuja tulee ja tapahtuu. Kiitos paljon!! Mä sain monelta ystävältänikin fb kirjoituksen jälkeen palautetta siitä, että kuinka paljon ajatuksia tämä juttu on herättänyt. Siksi mä sen tännekin nyt laitoin. On sitten myöhemmin, mihin palata. Joskus vaan sitä hiukan turhautuukin, mutta mä yritän aina kuitenkin löytää ne pienetkin positiiviset jutut, että pysyy se oma pää edes jollain tavalla kasassa. ;) Päivä kerrallaan eteenpäin. :)