Kesälomareissu osa 3

 Maanantaina me päätettiin lähteä ajelemaan kohti Kalajokea. Oli ihanaa, kun aina aamulla sai miettiä, että mitä olis kiva nähdä tai tehdä ja sit pakattiin eväät matkaan ja lähdettiin. Mä olen ite käynyt Kalajoella joskus tosi kauan sitten ihan pienenä omien vanhempieni ja veljeni kanssa. Ja siitä on jäänyt tosi mukavat muistot. Oon mä haaveillu jo kauan pääseväni Kalajoelle ja nyt pääsin!!! <3 Oli kyllä ihana päivä tämäkin. Ajomatka meillä sujui aina tosi hyvin, kun lapset sai ottaa Nintendo DS pelikonsolit automatkoille pelattavaksi. On itellekin mukavampi matkustaa, kun lapset ei koko aikaa riitele jostain. Pitkillä automatkoilla kun tuo aika rupee niin herkästi käymään pitkäksi. Kalajoelle kun päästiin, niin siellä oli tosi kylmä tuuli, aurinko kyllä paistoi. Lapset ja mieheni menivät mereen uimaan, mutta itse värjöttelin pyyhkeen alla pitkät housut jalassa. Lapsia ei todellakaan pieni veden viileys haittaa yhtään mitään. :) Vaikka eihän sitä itseäkään pienenä haitannut... Neidin jaloille tekee tosi hyvää kylmä vesi, niin senkin takia on hyvä käydä joka päivä uimassa. Lapset viihtyivät siellä meressä aika kauankin. Kahlata sai vaikka kuinka kauaksi, kun oli niin matalaa. Se oli kyllä niin ihana juttu, koska sitten
 kaksi nuorintakin sai päästää rantaan ihan huoletta. Tokihan siinä pitää itse olla vieressä, mutta ei tartte koko aika pelätä, että menisivät liian syvälle. Sitä riemua oli niin ihana seurata, kun kaksi nuorinta juoksivat pitkin rantaa. Sillä kertaa ei sillä rannalla ollut, kun yksi nainen ja meressä pari surffaajaa. Oli niin ihanan rauhallistakin! Meidän piti siellä rannalla syödä eväät, mutta tuuli oli niin kova, että ei viitsitty syödä hiekalla maustettuja eväitä. Päädyimme tällä kertaa autoon syömään. Mutta ihan hauskaa oli sekin! Kalajoelta lähdettiin ajeleen taas kohti Uusikaarlepyytä ja ajateltiin, että poikettas jossain siinä matkan varrella. Sunnuntaina mä olisin halunnut mennä Kokkolassa käymään Kaarlelan kotiseutumuseossa, mutta siellä oli silloin häät. Poikettiin sitten uudestaan siellä. Tällä kertaa se ei ollut auki, vaan siellä oli illemmasta tulossa joku lauluilta, jota ihmiset oli siellä kasaamassa. Saatiin kuitenkin lupa mennä sinne kiertämään ja katsomaan. Kun oltiin siellä päärakennuksessa katsomassa, että mitä sieltä löytyisi, niin yksi mies tuli kysymään, että kiinnostaisko meitä nähdä ne kaikki ulkorakennukset sisältä päin. Tokihan se olis ollut ihana juttu! Hän sitten ystävällisesti lupasi tulla meille kertomaan, että
 mitä kaikkea siellä oli ja minkälaista on ollut ennenvanhaan. Päästiin näkemään, kuinka tehdään karstoja. Lapset pääsi jopa kokeilemaan, että kuinka niitä tehdään. Se oli kyllä tosi mielenkiintoista puuhaa. Saatiin kotiinkin tuomisiksi niitä metallisia juttuja (en enään muista millä nimellä niitä kutsuttiin), mitä niiissä karstan tekemisissä tarvitaan. Nähtiin myös se kone, millä niitä pätkittiin. Isoja poikia tietty kiinnosti tosi paljon kaikki koneet ja työkalut. Olihan niitä mielenkiintoista nähdä. Sitten me päästiin näkemään, kuinka ennen on tehty kenkiä ja nahkahanskoja. Päästiin myös näkemään sitä, että kuinka ne nahat säilytettiin. Se opas osas kertoa tosi paljon kaikkea mielenkiintoista. Lapset kuuntelivat tosi hiljaa, kun heitäkin kiinnosti kovasti. Ja saahan tuollaisesta kotiseutumuseosta paljon enempi itekin irti, kun kuulee niitä tarinoita. Opas kertoi meille myös kun hän oli ollut pieni ja kuinka niitä kenkiä hänelle oltiin tehty hänen ollessa pieni. Me kiitimme häntä kovasti, että saimme tämmöisen yksityiskierroksen siellä upeissa maisemissa. Joulun alla on siellä kotiseutumuseossa Joulumarkkinat! Voi että kun mun tekis mieli sinne

 lähteä. Olis varmaan tosi ihana tunnelma siellä. Ainoa huono puoli on se, että meiltä on matkaa tosi paljon sinne ja talvella pimeellä ja liukkaalla ei nuo pitkät ajomatkat kauheesti innosta... No se sitten nähtäväksi jää, että jaksaako pimeellä sinne lähteä. Onneksi nyt kesällä me saatiin nauttia siellä olemisesta! :) Päivän päätteeksi me mentiin vielä Kokkolan keskustaan ja katsottiin upeaa vesisuihkua. Musiikkiakin siellä jossain kohtaa kuului, mutta me oltiin vähän väärällä puolella, joten meille kuului vaan suihkujen

 kohina. Mutta olihan sekin elämys nähdä sellaista! Syksyn pimeällä se olis varmaan upeannäköinen, kun siinä on myös valot mukana. Vesi on kuitenkin sellainen elementti, mikä rauhottaa ja lapset nauttii vedellä leikkimisestä ja lätäköissä hyppimisestä. Tähän mennessä jo oltiin päästy näkemään tosi hienoja juttuja. Oli niin tosi kauniita maisemia, joita oli niin ihana siellä ihailla. Iltaisin oli ihanaa palata mökille, käydä suihkussa ja sitten vaan olla. Sain yhden
 kirjankin siellä luettua ja olis ainakin toisenkin

voinu hyvinkin lukea. Mutta harmikseni en niitä mukaan ottanut... Kotona kun tuo lukeminen on niin vähäistä. Mutta sain edes tuon yhden kirjan luettua! :) Kyllä näitä muistoja on mukavaa syksyllä ja talvella sitten muistella.


Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!! <3