Vanhimman valmistujaisia

Vähän mennään ajassa taaksepäin. Kesäkuun alussa juhlittiin vanhimman valmistujaisia. <3 Hänen lempivärinsä on ollut jo kauan violetti, niin koristeet valittiin sen värin mukaan. Vaatteet ei enään nykyään ole tätä väriä, mutta huoneessa ja koristeissa on oikein hyvä väri.
Vuokrattiin järven rannalta paikka missä sitten illasta vanhin jäi muutaman kaverinsa kanssa saunomaan ja uimaan. Onneksi sattui tosi kaunis päivä, niin pystyttiin olla ulkona. Itse en juurikaan ehtinyt vieraiden kanssa jutella, mutta pääasia, että vanhin sai nauttia päivästä. <3 Päivänsankari oli hyvin onnellinen juhlistaan. Paljon ystäviä ja sukulaisia pääsi juhlistamaan poikaamme mikä oli tosi kiva juttu. Niin paljon kun näitä juhlia on aina tuossa koulujen loputtua. Tietenkään kaikki eivät päässeet.
Neiti halus soittaa veljelle kanteleella. On tosi kiva, kun tyttö ihan vapaaehtoisesti itse soittaa. Ja yleensä aina kysyy, että saanko soittaa. No tokihan saa! Ja kantele on sen verran harvinainen soitin, että kiva, kun ihmiset sitä välillä kuulee. Niin paljon on tyttö esiintynyt, ettei kuulemma enään juurikaan edes jännitä. On hienoa, kun saa toteuttaa itseään.
Juhlat onnistuivat tosi hienosti ja seuraava päivä sitten saatiinkin huilailla ja olla jo kesälomatunnelmissa. <3 Lämmin kiitos jokaisella päivään osallistujalle!! <3

Opiskelua aikuisena

Harjoittelussa piti itse suunnitella ja lasten kanssa toteuttaa monia juttuja. Tässä yksi askartelu hetken malli.

Aloitin viime vuonna elokuussa opinnot TAKKissa. Opiskelin koulunkäynninohjaajaksi, koulutukseni kesti vuoden. Meidän luokassa oli opiskelijoita 19. Ennen kun kouluun pääsin, niin kävin läpi useamman päivän pääsykokeet. Ensin haku oli useamman sivun mittainen netissä ja toki piti pohtia miksi sinne kouluun haluan. Ensimmäinen päivä oli sellainen missä oli psykologin haastattelu ja psykologiset testit. Kirjoittelin ja kirjoittelin monta paperia ja rasteja ruutuun. Viimeinen tehtävä oli sellainen missä oli 200 väittämää ja piti miettiä koskiko ne itseään vai ei. Niistä kun pääsin eteenpäin, niin seuraavalla kerralla oli opettajan haastattelu. Sekä psykologi että opettaja kysyivät miksi nyt haen opiskelemaan ja toki paljon muutakin piti pohtia. Näiden jälkeen sitten tuli päätös hyväksymisestä! Voi sitä riemua, kun sen sain tietää!! Sitä fiilistä tuskin koskaan unohdan. ;)

Koulu kun alkoi, niin taas täytin itsestäni monta lappua. Mm. piti pohtia minkälainen opiskelija olen, miten opin jne. Lähipäiviä meillä oli elokuussa jonkun verrankin. Mutta sain hyväksi luettua aika paljonkin kaikkia vanhoja tietoja, niin minä sain tehdä nettiopintoja kotona sillä välin, kun muilla oli lähipäiviä. Opiskelu oli monimuotoista ja jos olit pois koulusta, niin itsekseen tietty piti ne asiat opiskella ja lukea.
Koulutus painottui harjoitteluihin ja näyttöihin. Minun piti suorittaa neljä suullista tenttiä ja neljä näyttöä. Yksi kirja oli mikä tentattiin aika tarkasti. Alkuun tuntui, että mihin ihmeeseen sitä on tämän ikäisenä ryhtynyt, mutta kun vauhtiin pääsi, niin kaikki sujui hyvin. :D Nautin tosi paljon vuodesta, vaikka ei välttämättä ihan kauhean helppo ollutkaan. Kolme harjoittelua meillä oli ja kaksi niistä suoritin samalla koululla. Nyt sitten pääsin sijaiseksi kouluun missä olin kaksi harjoittelua ja sitä ennen olin vuoden jo ollut työkkärin rahoilla katsomassa minkälaista ohjaajan homma on. Eipä sitä enään viitsis tässä iässä lähteä opiskelemaan sen takia, että pitää opiskella. Kyllä sen mieleistä täytyy olla! Tosi opettavainen oli vuosi ja sen kannustamana uskaltauduin hakea kouluun ja nyt se on jo takana. Itselleni sattui aivan huippu kivat harjoittelupaikat!! Aivan mahtaviin ihmisiin sain tutustua matkani varrella.
En ollenkaan pois sulje mahdollisuutta, että vielä joskus opiskelisin lisää. Oli se vaan niin paljon kivempaa näin aikuisena, kun sillon kauan sitten. ;D On tullut kärsivällisyyttä lisää ja toki elämänkokemustakin. Meidän elämäntilanteeseen tämä oli juuri oikea aika mennä opiskelemaan, kun lapsetkin ovat jo niin isoja. Nyt me opetellaan ihan kunnolla tähän elämänmuutokseen, että äiti ja isi onkin molemmat töissä. :)

Villasukkia

Muutamia villasukkia on tullut vuoden aikana tehtyä ja opeteltua uudenlaisia kuvioita. :) Tässä nyt osasta sukista kuvaa.

Nuo Anelmaiset (missä on nauhat) opettelin silloin muutama vuosi sitten ja niitä tykkään edelleen tehdä. Oon tehnyt paljon synttärilahjoiksi eri värisinä ja joulupaketeistakin niitä löytyi viime vuonna. Juuri joululahjoja mietin ja sain yhdeltä ystävältä tilauksen näistä Anelmaisista. Viime vuonnakin hänelle sellaiset tein, mutta kun kyselin minkälaiset villasukat olis kivat, niin kuulemma samanlaiset, mutta eriväriset. :D Mielelläni sellaiset lahjapakettiin sujautankin. 50-v synttäreille olen monillekin tehnyt noita Anelmaisia ja kovin on tykätty malli ollut. Ensi joulunakin niitä tulee paketeista löytymään. Niissä kun on useampi lanka päällekkäin, niin ovat talvella ihanan lämpöiset.

Mökkisukat oli viime joulun jälkeen oikein hitti ja parit niitäkin tuli testattua. Kiva malli ja tykkään kyllä, mutta niitä tuli vaan kolmet tehtyä. Katsotaan löytyykö niitä sitten vielä useamman joulupaketista vai miten tässä käy.

Lyhyitä villasukkia tein keväällä ja annoin opettajille lahjaksi sekä ylioppilasruusun sijaan. Oli tosi koukuttava ja kiva malli. Opettajilta sain ihan henkilökohtaisen kiitoksen näistä sukista. Tuntui olevan heille tosi mieleiset. Näitä meinaan vielä tehdä lisää. Kädentaidot messuilla on piste mihin saa viedä itse tehtyjä joululahjoja vähävaraisille lapsille ja nuorille. Tämä malli voisi olla sellainen mikä nuorillekin olisi mieluisa.

Räsymattosukkia olen tehnyt monia, kun jää raitalankojen jämiä. Nää on ihan mun lempparisukkia tehdä, kun koskaan ei tiedä minkä väriset sukat tulee. Neiti juhlisti kahden ystävänsä kanssa kaikkien synttäreitä ja heille kaikille tein räsymattosukat lahjaksi. Oli ollut tosi mieleiset.

Elämäni ensimmäiset ylipolvensukat tein viime talvena. Käytöön niitä en heti ottanut, mutta nyt on ensi talveksi uudet sukat odottamassa. Töissä näin pitkät sukat ovat tosi tarpeen ja kun ne on ihan uudet, niin kyllä lämmittää.

Uusia ideoita on koko ajan mielessä, kun vaan ehtis toteuttaa. ;) Nyt on työn alla Joulun lapsi laatikoihin raitavillasukat ja vanhimman tyttöystävälle on jonossa lyhyet sukat. Tässä nyt seuraavia projekteja. Eipä sitä osaa olla ilman kutimiakaan. ;)

Aika lailla tasan vuosi sitten

Aika tasan vuosi sitten olen viimeksi tänne kirjoitellut. Eipä voi taas muuta sanoa, kun että aika kuluu vauhdilla... Paljon on vuodessa taas tapahtunut. Eikä mitään ihan pikkujuttuja. :D

Itse valmistuin keväällä koulunkäynninohjaajaksi ja juhlistin muutaman ystävän kanssa päivääni. Meillä oli todella kiva luokka ja muutaman kanssa on tässä kesän aikana pidetty yhteyttäkin. Työllistyin nyt heti koulujen alettua ja hetken aikaa olen ehtinyt olla työelämässäkin. Eipä ole moneen vuoteen ollutkaan tämmöistä tilannetta meillä. ;) Mieheni sai toimistotilat tuosta vähän matkan päästä, eikä tee töitä kotoa käsin enään. Vanhimman valmistujaisia juhlittiin keväällä myös . <3 Hänellä on edessä asevelvollisuus ja pohdinnassa nyt, että aloittaako tammikuussa vai heinäkuussa. Kutsunnat kahdella vanhimmalla on nyt lokakuussa. Toiseksi vanhin aloitti viimeisen vuoden ammattikoulussa ja ens keväänä juhlimme hänen valmistujaisia.  Neiti aloitti kahdeksannen luokan ja ensi kesänä on rippijuhlat hänellä. Nuorin meni nelosluokalle ja ihana opettaja jatkaa heillä. On niin tärkeää, että kahden nuorimman opettajien kanssa hommat sujuu, koska on paljon asioita mitä tarvitsee jutella ja vaaditaan koulultakin joustavuutta.

Näin asioiden kuuluukin mennä, mutta kun katsoo taaksepäin, niin aika on niin lyhyt. Onneksi me vanhemmat ei vanheta yhtä nopeasti. ;D ;D Näin ne vuodet vierii ja lapset kasvaa... Tuntuu ihan hassulta, että nyt ollaan tämmöisessä elämäntilanteessa! Minulla alkaa olemaan omaa aikaa ja mahdollista jopa harrastaa kodin ulkopuolellakin. Mieheni kanssa päästään välillä ihan kahdestaan illaksi pois, kun isot vahtii pienempiä. Vielä muutama vuosi sitten ei tämä ollut mahdollista. Haaveilen tässä josko päästäisiin mieheni kanssa kahdestaan ihan joku reissukin tekemään. Mutta haaveita pitää olla ja katsotaan milloin se sitten toteutuu. Näin se on syksyn arki aloitettu. Uusia haasteita, mutta kivoja ja mielenkiintoisia.

Oikein mukavaa alkanutta syksyä kaikille!! <3

Meidän kulunutta vuotta

Pitkän pitkä blogitauko ollut, kun en ole saanut konetta toimimaan, niinkun olisin toivonut. Nyt on kaikki asennettu uudelleen ja taas homma pelittää. :)
Kahdeksassa kuukaudessa ehtii tapahtumaan vaikka mitä... Ihan kaikkea mahdollista on tässä ollut ja mennyt. Onneksi kaikesta on selvitty loppujen lopuksi oikein hyvin.
Nämä kuvat kertovat puolestaan paljonkin siitä mitä on tehty. Mutta nuorimman säbäharrastus on jatkunut ja toki jatkuu edelleen. Se on hänelle niin tärkeä juttu. Käytiin talvella paljon luistelemassa, jopa minä laitoin luistimet jalkaan monen vuoden tauon jälkeen. Ja oli kyllä tosi kivaa!! :D En mä lujaa päässyt, mutta pääasia, että pystyssä selvisin. Nuorin oli kyllä hiukan huolissaan asiasta. ;)
Raxista tuli sellainen paikka mistä saadaan pizzat koko porukalle. Aivan mahtavaa!! On sitten joku muukin paikka missä käydä, kun vaan Mc Donalds. ;)
Jääkiekko peleissäkin pääsi vanhin ja nuorin käymään, neitikin innostui yhteen matsiin mukaan.

Leivottu ollaan paljon. Neiti on todella kova leipomaan ja ruokaa laittamaan. Hän on itse kehitellyt itselleen omat kananuggetitkin, kun kaupasta ei ole sopivia löytynyt. Ja olivat kyllä äärettömän hyviä!!! Pääsin minäkin muutaman kerran niitä maistamaan. Niihin neiti tekee pikamajoneesin. Kun itse tehdään, niin tiedetään mitä mikäkin sisältää. ;)
Nuorimman kanssa käytiin vähän tankkaamassa sairaalassa lisänestettä, kun meinas vatsatauti pistää heikkoon kuntoon. Onneksi se oli vaan yhden yön reissu ja taas mentiin.
Runebergin tortut ovat sellaisia myös mitä ei saada kaupasta valmiina meille sopivia, niin niitä on kyllä kans itse tehty ja herkuteltu. Tykkään itse kovasti tästä meidän omasta reseptistä.
Meidän akaattikotilot ovat kasvaneet hurjasti ja neiti kasvatti vielä kolmannen yhdestä munasta itselleen. Eipä tuonne meidän terraarioon niitä enempää mahtuisikaan. Nyt heillä on hyvin tilaa liikkua.

Villasukkia olen kutonut aika paljon. Tänä vuonna niitä menee todella monen joulupakettiin. :D Oon kyllä kuullut toiveitakin useammalta ystävältä, että voinko tehdä heille sukkia. Olen sitten sanonut, että jouluksi voin niitä kutoa. Oon mä niitä useammat antanut synttärilahjoiksi ym. Haastoin hiihtolomalla itseni ja opettelin elämäni ensimmäistä kertaa kirjoneulesukkia. Ja jäin kyllä heti koukkuun. ;) Eikä ollut yhtään vaikeeta, niinkun sitä ennen luulin. Niitä oon nyt opetellut, onneksi niissä on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Ei meinaan käy kyllä tylsäksi se homma.
Käytiin ihan koko perheen voimin myös Vapriikissa, kun siellä on pelimuseo. En kyllä tiedä, että mahtaako olla vieläkin. Mutta sinne halusi lähteä myös isot pojat. Itsekin kyllä innostuin siellä testailemaan muutamia pelejä. Vanha Nintendo NES oli ihan yhtä hyvä, kun lapsena sekä tuo flipperi oli kiva juttu. Lelumuseossakin poikettiin, kurkittiin Legoja sekä tietenkin jääkiekkomuseossa. Jääkiekkomuseossa meillä viihtyy puolet perheestä. Mä tykkään ja vanhin ja nuorin. Muut eivät ihan yhtä innokkaita ole. Lämäritutkassa nuorin viihtyisi vaikka kuinka kauan, toki siellä tykkää kyllä isot pojatkin käydä.
Juhlistettiin keväällä meidän vanhimman 18-vuotissynttäreitä. <3 Niin ne vuodet vierii ja aika kuluu hurjaa tahtia. Kotoa poismuuttaminenkin on tässä useampaan kertaan ollut puheissa ja siihen on ruvettu vähän valmistautumaan ja kerätty hänelle astioita ym. Lähes kaikki keittiöjutut onkin jo valmiina.
Toiseksi vanhin on innostunut kovasti valokuvaamisesta. Ja on siinä todella taitava!! Pepsi kuva ja koripallo kuva ovat hänen ottamiaan. Tykkään molemmista tosi paljon.

Päästiin keväällä aivan ihaniin häihin. <3 Vaikka ainahan häät ovat ihana juhla. Neiti pääsi sinne soittamaan kanteleella ja tosi hienosti sujuikin. Kanteleen soittaminen edelleen jatkuu ja se on tytön voimavara joka hetkessä. Täytyy kyllä kehua, että ruoka-aineallergiat oli todella hienosti huomioitu. Meille oli noin hienot leivokset teetetty ja olivat tosi hyvänmakuisia. Vaikka koskakos se suklaa olis pahalta maistunut. ;) Leivokset olivat maidottomia ja gluteenittomia.
Ystäväni kanssa käytiin päiväseltään pyörähtämässä Helsingissä ja saatiin nauttia aivan ihanasta auringonpaisteesta. Kiva oli kerrankin ihan rauhassa olla vaan ja jutella. Ihana päivä saatiin viettää!! <3

Kesään kuului myös toiset häät. Ne olikin todella tunteita täynnä olevat. <3 Sielläkin neiti pääsi soittamaan kanteleella. Neidin soittotaito on kehittynyt ihan huikeesti ja nykyään hän soittaa mitä itse haluaa. Aiemmin piti vähän valikoida mitä pystyi. Hän käy hakemassa kirjastosta ison kasan nuottikirjoja ja sieltä sitten harjoittelee. Tällä hetkellä suurimmat suosikit ovat erilaisten elokuvien musiikit. My heart will go on oli sellainen minkä soitti häissä. On kyllä todella kaunis kanteleella soitettuna.

Kummitytön rippijuhlia saatiin viettää myös. Sattui sekä häät että rippijuhlat samaan viikonloppuun. Onneksi olivat eri päivinä, niin pääsimme osallistumaan molempiin. Olivat niin tärkeät juhlat molemmat. <3

Nuorin kävi koko kesän aina, kun pystyi ja pääsi, niin urheiluseuran järjestämällä kesäleirillä. Siellä hän pääsi kokeilemaan montaa eri urheilulajia ja mikäs sen hienompaa jatkuvasti liikkuvalle pojalle. :D Firsbeegolfia, futista (tämä nyt ei ollut uusi laji), koripalloa, beachvolleyta, yleisurheilua, golfia, ultimatea, pesistä (pesis oli kuulemma tosi tylsää, kun siinä piti odottaa omaa vuoroaan kauan paikoillaan ;D) jne. Joka päivä ihan innoissaan meni. Leiri oli päivisin 4 tuntia ja neljä päivää viikossa. Nuorimmalla on ollut haastetta toisen lonkan kanssa ja useampaan kertaan on mennyt pyörätuolilla ja kepeillä. Tutkittu ja tutkittu on kovasti, mutta vielä ei ole syytä löytynyt. Toivottavasti syy vielä selviäisi.

Kesällä käytiin neidin kanssa ennen juhannusta vähän askartelemassa ja tekemässä juhannusviirejä. Neiti leikkas oman viirinsä vanhoista Aku Ankoista.

Testattiin uutta ja äärettömän helppoa kauraleipää. Leipä oli tokikin gluteeniton ja maistui todella hyvältä. On kiva, kun voi vaan kaikki ainekset sekoittaa keskenään ja laittaa uuniin.

Kesä meni meillä vähän siihen, että sairastettiin jatkuvasti. Onneksi sentään jotain kivaakin päästiin tekemään, vaikka oman perheen kesken päästiin vaan yksi yhteinen reissu tekemään.

Tampereella on Irti maasta kiipeilypaikka ja se on kahden nuorimman ihan suosikki paikka. Siellä on nyt muutamaan kertaan käyty heidän kanssaan. Yhtä hauskaa on aina ollut. :)

Kesällä ostettiin ekaa kertaa mansikka-amppeli ja ostetaan kyllä toistekin. :) Neiti sitä hoiti todella hyvin koko kesän ja marjoja siitä saatiin tosi paljon. Vieläkin on amppelissa muutama vaaleanpunainen marja, nähtäväksi jää, että mahtavatko vielä kypsyä.

Akaattikotilotkin pääsivät muutaman kerran ulkoilemaan, kun oli ulkona riittävän lämmintä. Hauska oli nähdä kuinka nekin on niin erilaisia. Yksi lähtee heti katsomaan mitä ympäristössä on ja toiset vähän hakevat toistensa seuraa ja jähmettyvät paikoilleen.

Mä ostin kahden nuorimman opettajille magneetit missä luki:

"Opettaminen saa

aikaan paljon

mutta

kannustaminen

saa aikaan kaiken

kiitos, ope."

Heillä oli niin ihanat ja kannustavat opettajat, että tuo teksti sopi heille molemmille oikein hyvin. <3 Neiti siirtyikin nyt syksystä yläkouluun ja nuorin pääsi musiikkiluokalle. Nuorimmalla jatkaa sama ope, joka neidin kanssa lopetti. On kyllä itselle niin äärettömän helppo ja kiva juttu.

Päivän Tallinnan reissu päästiin tekemään koko porukan voimin, tosin vanhin makasi lähes koko matkan kuumeisena hytissä. Jaksoi ja halusi kuitenkin matkaan mukaan. Kaksi nuorinta taas matkustivat pyörätuoleilla. Onneksi hyvin päästiin siellä kulkemaan ja saatiin ystäväperheen kanssa viettää tosi kiva päivä. <3 Tämän kesän ainoa yhteinen lomareissu.
Itse hain keväällä opiskelemaan ja pääsinkin!! Oon kyllä niin onnellinen!! Meidän arki onkin nyt ihan erilaista, kun niin pitkään olen ollut tässä kotona. Vanhin tässä jo sanoi, että mitähän meidän vuodesta mahtaa tulla, sit totes, että kaaos taitaa tulla. ;D Kouluni ei kestä, kun ainoastaan yhden vuoden. Joten pitkästä ajasta ei ole kyse. Pääsin opiskelemaan koulunkäynninohjaajaksi, mikä on useamman vuoden haave ollut itselläni. Nyt sitten sain haaveeni toteutettua. Muutama viikko on nyt koulua käyty ja tuntuu kyllä niin omalta jutulta. Näin alkuunhan oon päässyt helpolla, mutta tällä viikolla alkaakin sitten ihan oikeanlainen koulunkäynti.

Päästiin käymään kahden ystävän synttäreilläkin kesän aikana, joissa molemmissa oli aivan ihana tunnelma. Tuntui kyllä siltä, että kaikki vieraat viihtyivät siellä oikein hyvin.

Eräänä perjantai-iltana meillä kävi vähän tylsä juttu, kun kuivauskaapin alin hylly tipahti kaapista alas. Kukaan ei edes koskenut koko hyllyyn. Meidän kaikki käyttölautaset tuli alas ja ehjiksi jäi ainoastaan 7 lautasta. Onneksi ei mitään sattunut, kun neiti seisoi aika lähellä kaappia.

Kahden nuorimman synttärit juhlittiin kummien ja isovanhempien kanssa ja testasin uutta Marianne leivosta. Taidetaan tehdä sitä toistekin. ;) Upposi niin hyvin kaikille.

Serkkuni ja kahden nuorimman kanssa tehtiin retki laavulle ja päästiin vähän grillailemaan. Kyllä ulkona vaan eväät maistuu kaikista parhaimmalta.

Käytiin mieheni ja nuorimman kanssa ihailemassa hiekkalinnaa Lappeenrannassa. Oli kyllä todella näkemisen arvoinen juttu. Samalla reissulla juhlittiin ystävän synttäreitä.
Kahden nuorimman kanssa mä kävin tekemässä yhden reissun Pieksämäelle ja tokihan menomatkalla piti poiketa Pandalla. Tää on meidän joka kesän perinteinen reissu. Nuorimmaisen haaveena oli kesällä saada paistaa nuotiomakkaraa. Eipä siis suuren suuri haave ja tuolla reissulla se päästiin toteuttamaan. <3

Tässä nyt pitkästikin meidän perheen kuulumisia. Paljon muutakin on tapahtunut, mutta tässä nyt paljon kaikkia kivoja juttuja. <3 Niitä ei niin kivoja juttuja ei kannata kovastikaan muistella, näillä iloisilla ja kivoilla asioilla pääsee pitkälle. :)

Oikein ihanaa syksyä kaikille!! <3

Herkkuvaihto

Lähdimme taas mukaan MINTUN järjestämään herkkuvaihtoon. :) Kiitos paljon Minttu, kun taas kierroksen järjestit. <3 Tällä kertaa nuorimmainen pääsi mukaan. Tarkkaan näitä paketteja mietitään mitkä lähtevät sitten eteenpäin. :D
Kyllä oli nuorimmainen taas niiiin onnellinen paketistaan!! <3 Lämmin kiitos Hennalle Unelmia onnesta blogiin. <3 Paketista löytyi lakupatukka, pussillinen vaahtokarkkeja, pussillinen salmiakkikarkkeja, 2 kiekkoa lakua, tosi kiva pikkukirja ja ihana kortti. Oli muuten ihan meidän nuorimmaisen näköinen tuo kortti. :D Poju-2008 kiittää kovasti paketistaan, osa herkuista onkin jo hyvällä ruokahalulla syötynä. ;)

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!! <3

Reumapolikuulumisia

Pitkästä aikaa reumalapsen kuulumisia. :) Syksy on mennyt vauhdilla ja reumapolilla on tullut vierailtua taas ihan riittävän monta kertaa, samoin kuin muillakin poleilla. ;) Tutuksi on tullut korvapoli, silmäpoli, reumapoli, suupoli ja uutena neuropoli... On yritetty etsiä syytä neidin kummallisiin "kohtauksiin". Hänellä on jo yli vuoden tullut sellaisia kohtauksia mitkä alkaa toisen silmän sumenemisella, sitten alkaa väsymys, alilämpö ja kylmähorkka, tästä vuorokausi ja poski turpoaa. Posken turvotus kestää aika tarkkaan vuorokauden. Uutena tähän kaikkeen on tullut myös kurkkukipu. Siis kuumeinen olotila ilman kuumetta ja lisänä nuo muutamat jutut. Tätä onkin sitten ihmetelleet monen polin lääkärit yhdessä ja erikseen. Ollaan juteltu allergologin kanssa ja käyty kahdella eri lääkärillä myös yksityisesti. Kukaan ei ole keksinyt mitä tämä voisi olla. Yksi suurin epäilty on ollut sylkirauhastulehdus. Se on sellainen mikä tulee ja menee, ei ole vaarallinen, mutta todella kiusallinen. Jos se tätä on, niin tämä häviää murrosiän päättymisen jälkeen. Eikä tarvitse mitään hoitoa, mutta jollain tavalla kuitenkin reumaan liittyvää. Tätä ihmetellään vielä tammikuussa neuropolilla. Muuten kaikki oireet sopii, mutta tuo silmänsumeneminen ei ole siihen tyypillistä. Mutta kun tätä neidin taivalta katsoo, niin hänen oireet ei mikään mene kirjan mukaan, joten pidän tätäkin ihan täysin mahdollisena. ;) Näitä kohtauksia kun on tullut nyt syksyn aikana enenemässä määrin, jopa kerran viikossa. Oireilu kestää 5-7 päivää. Ja tietty sitten aiheuttaa myös koulupoissaoloja.
Tänä syksynä on ekan kerran neidille noussut kuume, mitä ei ole ollut ainakaan reiluun vuoteen. Kun aloitettiin biologinen lääkitys (Enbrel ja RoActemra), niin sen jälkeen ei ole kunnon kuumetta nostanut, vaan aina heittää alilämmön puolelle. Tätä on lääkärit kovasti ihmetellyt, niinkun me täällä kotonakin. Nyt sitten nousi kuume yli 38 ja lääke tauotettiin ja siitähän heti seurauksena oli kovat nivelkivut ja kortisonit ranteeseen ja nilkkaan. Tällä hetkellä neidillä menee Imurel tabletti ja Prednisolon kortisoni reumanhoitoon.
Päätimme sitten, että kun tuo kuume nousee, niin otetaan neidille influenssarokotus. Tästä alkoikin sitten oma tarinansa. Tästä on muutama viikko aikaa, kun neiti sen yhtenä maanantaina sai (tais olla marraskuun viimeisiä päiviä). Meni kaksi tuntia rokotuksesta ja tyttö rupesi valittamaan nilkkoja. Ensin oli ajatuksena, että kun olivat olleet luistelemassa, että nilkat ovat siitä ärtyneet. Kipu ei mennyt ohi ja neiti rupesi valittamaan, ettei pysty kävellä. Tiistai-iltana nilkat olivat niin kipeät, että tyttö itki kovaa kipua ja pyysi itse pyörätuolin. Pyörätuolin jos tyttö itse pyytää, niin silloin kipu on todella kova. Pyörätuoli kun nyt on kaiken kaikkiaan äärettömän tyhmä ja turha kapistus. ;) Ymmärrän toki senkin!! Rajoittaahan se kaikkea elämää, eikä silloin pääse ollenkaan kouluun, koska koulussa ei ole hissiä ja luokka on ylimmässä kerroksessa ja ruokala alimmassa. Nilkat olivat ihan kuumat ja turvoksissa. Neiti huilasi keskiviikon (kauhea räkätauti iski tässä kohtaa myös) ja torstain kotona ja yritettiin särkylääkkeillä helpottaa oloa ja kylmällä. Soittelin myös reumapolille ja kyselin, että voisko tämä rokotus tehdä tämmöisiä oireita. Kukaan ei ollut tämmöisestä kuullutkaan, ei siis ole taaskaan mikään yleinen vaiva. Niinkun meidän neidin kohdalla yleensä aina... Harvoin on kukaan reagoinut samalla tavalla, hän on aina se yksi kymmenestä tai yksi sadasta tai yksi tuhannesta, joka ne oireet saa. Jäimme seurantalinjalle ja jos olotila yhtään pahenee, niin sitten pitää uudelleen soittaa ja mennä käymään. Päästiin torstai-iltaan ja neiti sanoi, että nyt riittää pelkät kepit, että toinen nilkkakipu helpotti. Ihanaa!! <3 Perjantaina sitten keppien kanssa pääsi kouluun lähtemään. Perjantai-lauantai yönä nousi sitten kuume ja lääke taas tauolle. Pelkäsin, että kun oli jo keppien kanssa mennyt ja lääketauko päälle, että kohta rupeaa tulehdukset leviämään muuallekin, mutta onneksi ei!! Laitoin allergologillemme viestiä ja hän sanoi, että THL:lle pitää tehdä haittavaikutusilmoitus, koska tämmöinen reaktio voi tulla rokotteesta. Kouluterkka tästä jo puhui, mutta jäätiin sitäkin nyt vielä miettimään ja lupasin kysellä muiltakin, että onko jollain ollut tämmöistä. Perjantaina soitin myös fyssarillemme ja kyselin, että onko mahdollista, että luistelu olisi tämän tehnyt. Hän totesi, että ei ole, koska jos olisi johtunut luistelusta, niin kipu olisi tullut vasta seuraavana päivänä. Sunnuntai-iltana neiti rupesi sanomaan, että nilkka ei ole enään niin kipeä. Maanantaina käveli vähän ja tiistaina jo sitten ihan normaalisti. Reilu viikko siis meni tähän koko hommaan ja THL:lle on mennyt ilmoitus. Kova oli viikko, mutta onneksi tällä kertaa vältyttiin kortisonipiikeiltä. <3 Ainoa hyvä asia!!
Tällä viikolla maanantaina olikin sitten reumapolikäynti ja lääkkeitä vähän säädeltiin. Imurel annosta nostettiin niin, että aamulla, päivällä ja illalla menee 50mg annos. Aiemmin on ollut 50+25+50. Ihan alkuun annos oli 50+50. Totuteltiin lääkkeeseen, kun vatsa ei meinannut tätä kestää ollenkaan. Sitten kaikista iloisin uutinen oli se, että kortisonia saatiin puolittaa pienestä annoksesta vielä lisää!!!! <3 Aiemmin on mennyt joka toinen aamu 5mg, nyt enään 2,5mg. Jospa siitä kortisonista päästäisiin eroon kokonaan!!!! Sitä tässä nyt niin kovasti toivotaan, kortisoni kun on mennyt jo niin monta vuotta. Pituutta oli neidille tullut muutama sentti lisää ja painoa ei ollut tullut ollenkaan. Itse olenkin huomannut, että vaatteet ovat jääneet pieniksi. Iloinen uutinen oli myös se, että kaikki yhtä niveltä lukuunottamatta olivat kunnossa!! <3 Niin ihanaa!! <3 Nilkassa oli nivelessä paksuuntumaa, mikä lääkärin mukaan viittasi menneeseen tulehdukseen. Lääkäri sanoi, että jos nilkka rupeaa vaivaamaan uudelleen, niin sit pitää heti olla yhteydessä. Ainakin nyt viikon jälkeen ei ole mitään vaivaa nilkassa, huippuhienoa!!
Eilen illasta rupesi ranne sitten oireilemaan ja lepolastat on käytössä. Toivottavasti tämä nyt menis pian ohi ja saataisiin nauttia joulunajasta ilman kipua, huolta ja särkyä. <3 Se olisi ihan paras joululahja meille!! <3
Syksy on mennyt siis hyvinkin vaihtelevasti, välillä on neiti saanut juosta, hyppiä, luistella ym. sitten taas välillä on menty keppien tai pyörätuolin kanssa. Onneksi koulussa on sujunut kuitenkin hyvin ja siitä ei ole mitään huolta. Kahdessa aineessa tarvitsee vähän enempi apuja, mutta muuten ei mitään ongelmia. Tästä ollaan kyllä niin kiitollisia!! <3

Oikein ihanaa joulunaikaa ihan kaikille!! <3